Postilaatikko

Minua vähän häiritsi, kun entisten asukkaiden postilaatikko oli puinen, vihreä ja huonokuntoinen. Kaikki nuo ovat ihan jees, mutta ei nyt sopinut meidän kodin miljööseen yhtenä pakettina. Kaiken lisäksi postilaatikon kannessa luki muovilärpykässä "varo koiraa" ja laatikon kyljessä erilliselle puu pylpyrälle oli kolvillaa kirjailtu edellisten asukkaiden nimet. Ei tuota olisi mitenkään voinut enää pelastaa, joten ostimme ihan uuden postilaatikon, muovisen ja valkoharmaan. Ihan tavallisen. Haaveilen että sen ympärille rakentuu joskus pieni talo, mutta se joskus voi olla aika kaukana...

Postilaatikon saimme ostettua jo viime viikolla, mutta kun hommaa on niin paljon, tuntuu että mikään ei edisty. Eileaamuna marssin kuitenkin päättäväisesti ulos ja ryhdyin hommiin.

Kun olin pienellä ja kierolla pistosahalla sahannut autokatoksesta löytyneestä paneelista pätkän ja jostakin laudasta (tämän paremmin en näitä vielä erota) pidemmän pätkän, astelee isäntä pihalle ihmettelemään touhujani. En kuitenkaan anna tarmoni puuskassa merimiehen auttaa, joten tämä virittelee käyttöön uuden lelunsa.

Minä hain vanhan postilaatikon pois tontin kulmalta (lue postin postilaatikkoa ja sen tolppa katkesi koska oli niin laho), merimies meni lelunsa kanssa raivaamaan uudelle postilaatikolle tilaa.  Minä jäin kokoamaan moniosaista taideteostani. En jaksa kertoa kasaustarinaa tarkasti, mutta sen neljästä ruuvista kolme tuli ruuvattua useampaan kertaan.

Siinä ne nyt on, vanha ja uusi. Kuvasta näkee myös kaikki neljä ruuvia, ne oli vähän liian pitkiä. Noh, emännän käden jälki... Kun sitten marssin ylpeänä istuttamaan postilaatikkoa paikoilleen, oli merimies ehtinytkin sheivata aika paljon pöheikköä tontin reunamilta. Minun piti luovuttaa postilatikostani ja mennä mukaan möyrimään. Viimeisessä kuvassa oleellista on huomata meidän kottikärryt. Ne ovat toistaiseksi mallia pulkka. Vaan kaiken hairahtelun ja töksähdellen edenneen postilatikoinnin lopputuloksena oli kuitenkin oma postilaatikko, joka taitaa pysyä pystyssäkin. (Merimies tosin hoiti pystyttämisen, siihen ei meikäläisen taidot enää olisi riittäneet.)