Perhosia kassissa

 

 

Tänään olen ollut puuhakas. Olen kylvänyt ja ommellut, ulkoillut ja suunnitellut puutarha-asioita. Mahdollisten tekemisten lista oli pitkä tälle päivälle ja kaikki muut kohdat tuli tehtyä, paitsi opiskeluun liittyvät. No en murehdi, olen rentoutunut ja saanut paljon aikaiseksi. Ehkäpä huomenna opiskelen. Tai sitten en. Ei voi tietää.

Tänään ompelin perhoskassin valmiiksi. Kangas on äitin kutomaa pellavaa. Käsi ylös kenellä on näin taitava äiti! No mullapa on. Kangas on kudottu atk-puilla, en muista onko kuvio äitin kehittelemä vai miten se meni. Atk-puut ei pelitä kovinkaan hyvin, kudelangat jää välillä sitoutumatta, mutta äiti se vaan osaa niitä kohdella niin että syntyy kaikesta huolimatta siistiä jälkeä. Tämä on minusta niin hienoa, koska oo koskaan itse edes kokeillu kutoa atk-puilla, kerran vaan nähny ne.

Kassin vuorina on puuvillaista paksua sisustuskangasta (ns.anopin lahjoituksia) ja ohuempaa vanhaa tyynyliinaa (kirpparilta). Lisäksi piti vähän kikkailla ja laittaa sinne sisäpuolelle pitsiäkin. Niin ja tietysti piti Signeä vähän laulattaa ja ommella koristeompeleita. Toi pykäpistolta näyttävä ommel on kyllä niin mun suosikki.

Merimies totesi että hippi-kassi. Otan sen suurena kohteliaisuutena, sillä pidän itseäni himppusen hippinä. Kassin onkin tarkoitus olla sellainen, että kun lähden esimerkiksi viikonlopuksi reissuun, survaisen hammasharjan ja vaihtosukat laukkuun ja menen. Olen niin kyllästynyt reppuihin, vaikka ne ovatkin miljoona kertaa käytännöllisempiä. Mutta hei, hippi-kassi on kauniimpi!